laurilawork Terveydenhuollosta

Oi Suomi, maa joka uskoo tylsistymisen paranevan makaamalla.

Oi Suomi, maa joka uskoo tylsistymisen paranevan makaamalla. (Mutta uskovatko G8 maat?)

 

 

Tilastojen mukaan Suomi johtaa ylivoimaisesti dementian (tylsistyminen) sairaalahoidossa 217 vuorokautta/1000 asukasta. Ruotsissa määrä on 4,5 vuorokautta eli vain 50 osa. Latvia on lähimpänä 31 vuorokaudella eli kymmenesosalla Suomen vuorokausista. Suomessa uskotaan niin vahvasti ettei osassa laitoksista päästetä potilaita lainkaan ulos. Ei ole direktiiviä vanhusten ulkoiluttamisesta, kuten lehmistä on määräykset. Myös vangeilla on turvattu ulkoilu.

Jotta saadaan nopeasti makuutukseen, ei myöskään pidetä huolta, että vanhukset pääsevät ulos. Kotihoidon asiakkaista joka viides ei ole käynyt viimeiseen kuukauteen ulkona. Tehostetussa palveluasumisessa joka viides ei ole poistunut asuinrakennuksestaan kertaakaan viimeiseen kuukauteen. Jo kymmenessä päivässä kotona pärjäämätön vanhus tottuu makuuseen, menettää toimintakykynsä ja jää pysyvästi vuodepotilaaksi.Hoitajamitoitus vuodeosastolla onkin ollut johtava teema Suomessa ja sen ymmärtää yllä olevan perusteella.  


G8 maat ovat tarttuneet asiaan ihan eri tavalla. Systemaattisesti ja analyyttisesti.Tällä viikolla , 11.12 2013, G8 maat pitivät ensimmäisen kokoontumisen dementiasta. Maailmassa on 44 miljoona dementikkoa, 22% lisäys viimeisen kolmen vuoden aikana. 2050 tulee olemaan 135 miljoonaa dementikkoa. Se tulee maksamaan n 25 miljardia vuodessa, enemmän kuin syöpä ja sydänsairaudet yhteensä. Suomi kuuluu kärkijoukkoon.


Englannissa hallitus on ottanut ohjat asiassa. Pääministeri on luvannut kaksinkertaistaa rahoituksen dementia tutkimukseen ja yrittää saada aikaan globaalin suhtautumisen dementiaan yhtä vakavasti kuin syöpään tai HIV:n. Hän haluaa muidenkin rikkaiden maiden lisäävän vastaavasti panostuksia dementia tutkimukseen. Taistelu pitää käydä globaalisti valtioiden, yritysten ja tiedemiesten yhteistyössä. Englannissa on aloitettu monia toimia: on lisätty 50 miljoonaa rahaa parannetaan sairaaloita paremmin dementiaan sopiviksi, käynnistetty TV-kampanja, yleislääkärit tarkistavat tarkemmin dementian mahdollisuutta, aloitetaan ohjelmia joilla helpotetaan käytännön elämää, pankissa asiointia, kulkemista julkisessa liikenteessä jne.


Näitä pidetään tällä hetkellä viitenä tärkeimpinä asiana:


1. Dementian aikainen diagnosointi on avain dementiaan puuttumisessa. Tärkeää olisi löytää helppo tapa diagnosoida kuten verikoe. Nyt arvioidaan menevän 10-15 vuotta aivosolujen kuolemisessa ennen kuin muisti ongelmat tulevat näkyviksi. Dementiassa on useita tyyppejä, jotka pitäisi pystyä erottamaan.


2. Pysäyttää solujen kuoleminen. Oikein hyvää tapa ei ole.


3. Lääkkeiden kehittäminen. Lääkkeitä kyllä on mutta eivät ole kovin tehokkaita, parempia tarvittaisiin.


4. Löytää tapoja vähentää riskejä. Toistaiseksi on hiukan epävarmaa kuinka voi vähentää riskiä. Näyttöä on hyvien elintapojen hyödyllisyydestä, mutta lisäselvityksiä tarvitaan. Ennaltaehkäisy on tämän hetken tutkimusten mukaan paras hoito ja se pitää aloittaa jo keski-iässä. Ennaltaehkäisyssä toimivat samat asiat kuin sydämen kanssa, eli kunto pitää olla hyvä ja syödä terveellisesti.  Tämän arvioidaan laskevan riskiä jopa 60%. On arvioitu Alzheimeriin kuolevien määrän putoavan puoleen jos  alku siirtyy viisi vuotta .


5. Parhaan hoidon löytäminen. Dementiasta on huikeat kustannukset, mutta terveydenhoitokulut ovat vain osa. Hoitokodit, vanhainkodit ja omaisten menetetyt työtulot hoidon aikana lisäävät merkittävästi kuluja. Tärkeätä olisi pitää dementikko itsenäisenä mahdollisimman kauan.


Nyt suuret ikäluokat ovat keski-iässä ja siirtyvät eläkkeelle. Ehkäisy olisi pitänyt jo aloittaa. Suomessa on kova usko dementian eli tylsistymisen paranemiseen makaamalla. Niinpä suurin keskustelua asiasta on käyty hoitaja mitoituksessa. Pitäisi ottaa paljon laajempi ja johdonmukaisempi ote asiaan. Ihmisen ”kuntotakuu” kestää n.65 vuotta. Sen jälkeen on kuitenkin monilla yksilöillä mahdollisuus - pitkälle elintavoista ja sairauksien ehkäisystä riippuen - elää noin 20 hyvää vuotta. On sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta parempi että pysyy nuo noin 20 vuotta mahdollisimman terveenä ja toimintakykyisenä. 20-vuotta  sängyssä ei voi pitää hyvänä tavoitteena ja varmasti aika käy maatessa pitkäksi.Nyt Suomen olisi syytä  lähteä mukaan nopeasti G8 maiden kanssa kehittämään diagnostiikkaa, hoitoa ja muuta dementiaan liittyvää. Tämä on erityisen tärkeää koska Suomi on yksi pahimpien ongelmien maista.


Oi Suomi, milloinka otat pään pois pensaasta (peiton alta) ja ryhdyt määrätietoisesti taistelemaan tylsistymistä ja sen aiheuttamia ongelmia vastaan?







Lähteet:


BBC 5.12.13 http://www.bbc.co.uk/news/health-25213162


BBC 10.12.13 http://www.bbc.co.uk/news/health-25263341


David Cameron https://www.facebook.com/DavidCameronOfficial/posts/695098183847836


The Dementia Challenge  http://dementiachallenge.dh.gov.uk


Lääkärilehti Miten elää terveenä 100-vuotiaaksi? Näkökulma, 50 - 52/2013 vsk 68, s. 3313 - 3314, Timo Strandberg



MTV 12.12.2003 http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/muistiliitto--lehmillakin-parempi-lainsuoja-kuin-vanhuksilla/2442392


http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/vankeina-omassa-kodissaan--yli-15-000-iakasta-sisalla-kuukauden-putkeen/2442432


Talouselämä http://www.talouselama.fi/uutiset/voiko+vanhustenhuollossa+saastaa+ja+parantaa+palvelua+voi+kirjoittaa+professori+erkki+vauramo/a2219314


The Times 13.12.13 http://www.thetimes.co.uk/tto/health/news/article3944446.ecehttp://www.thetimes.co.uk/tto/health/news/article3945399.ece

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Kiitos Jouni,

otit erityisen tärkeän dementia-asian (käytän tätä termiä, koska se on monenkin ei-dementikon huulilla...) esille. Hoidamme yhdessä vaimoni Marjatan kanssa hänen 88 vuotiasta dementikkoäitiään, joka on tottunut entisenä maatilan emäntänä (karjatalous) varsin raskaaseen työhön, joka myös toisaalta ilmenee siinä, että käsivoimat hänellä on varsin hyvin tallella, mutta jalkavoimat tosi lepsut, johtuen juuri ehken laiskuuden ja levon aiemmankin tarpeen tuottamasta "makuusinnikkyydestä". No, saatu joltiseenkin kuntoon - liikkuu kyllä itse vessanvälitkin - mutta ulos ei ole saatu kuin pienellä väkipakolla - tosin ollut 'ilmassa' hänen kanssaan moneen kertaan tsempattu ajatus pistäytyä vihdoinkin täältä Jämijärveltä hänen kotiseudulleen Kihniölle, lapsuuden maisemiin...

Hyviin perusteltuna esiintuomasi d-asia herättää monia kysymyksiä:

- miten paljon säästäisimme, jos dementikkojen maakuutusvuorokausien määrän saisimme laskemaan Ruotsin tasolle, n. 5:een saiaraalahoitovuorokauteen/ 1000 asukasta?

- miten järki, muisti ja tunteet ovat mukana dementikoilla, so. millä inhimillisellä keinolla, direktiiveillä sun muilla voitaisiin dementikkojen - vanhusten yleensäkin - ulkoiluttaminen määritellä sekä kvalitatiivisesti että kvantitatiiviseksi ehdoksi - esim. kotihoidossa vaateeksi tiettyjen ulkoliikuntatuntien vähimmäismääriksi, etc. - korvausten ehdoiksi

- perustuuko väitteesi "Suomessa on kova usko dementian eli tylsistymisen paranemiseen makaamalla." tutkimustuloksiin, vaiko omaan näkemykseesi?

- ennaltaehkäisyn tarve on välttämätöntä jokseenkin jokaisessa ongelmassa, eritoten sairauksissa. On yleisiä, meidän jokaisen terveydenhuoltoon kuuluvia toimenpiteitä ja myös noita mitannollisia toiminteita, joilla ja jolloin viimeistään tulisi "viivytystaistelu aloittaa". Mitkä ne keinot ja välineet sitten ovat - tutkimusta riittää!

Dr Jouni Laurila

Tuo väitteeni on aika sarkastinen kommentti, mutta kyllä minun tiedossani olevat tutkimustulokset useammasta suunnasta vahvistaa sen että Suomessa makuutetaan liikaa.
Miksi näin on. Vähän vaikeampi vastata.
Aavistelen ettei kukaan ole tullut katsoneeksi ikään kuin helikopteriperspektiivistä mitä tapahtuu. Kunnat pyrkivät säästämään rahaa, mutta niillä tahoilla missä päätöksiä tehdään ei välttämättä ole tietämystä riittävästi.
Suomessa on paljon pieniä kuntia joissa ei tahdo olla lääkäreitä saati että olisi geriatria ohjaamassa hoitoa. Vanhuusten hoito ihan lääkityksestä lähtien on aivan oma erikoisalansa, elimistö on muuttunut niin paljon työikäisestä. Ja onhan lapsillakin oma erikoisala.

Niinpä ehdotan että otetaan isompi valtakunnallinen hanke dementiasta. Lähdetään mukaan kansainväliseen eturintamaan. Ei pelkästään keskitytä sinänsä tärkeälle hoitajan työn tasolle, vaan otetaan laajempi näkemys aina akateemisesta yksityisiin firmoihin. Kaikki tahot liikkeelle yhteisellä tavoitteella. Tosin on ihan realistista ajatella että on hyvin vaikea saada sellaista aikaan. Omalla kohdallan koitan ottaa asiaa esille aina sopivassa tilaisuudessa. Tämä kirjoitus oli ensimmäinen johonka kirjasin ajatukseni ylös. Viime viikolla seurasin tuota dementia konferenssia kotoa netin kautta. Videot ovat varmasti vieläkin katsottavissa.

Summia en osaa säästöistä sanoa, eikä ehkä kukaan mukaan. Jotakin kuitenkin kertoo se että menot ovat samma luokkaa kuin syöpä ja HIV yhdessä. Summa on varmasti merkittävä, suurempi kuin luultavasti osataan ajatella. Koksa dementia tulee nopeasti lisääntymään nousevat kulutkin nopeasti jos ei mitään saada aikaan.

Dementikon ajatusmaailmasta on vaikea sanoa, mutta aivan ilmeisesti tunteet ovat mukana hyvin pitkään.
Tuo ulkoilutus voitaisiin varmasti normittaa jollakin tavalla ja ehkä kaikkein tärkeintä olisi luoda muutama kriteeri joka esitettäisiin vaikka palvelun tarjoajan sivuilla. Näin voisi kuka vain vertailla paikkoja. Julkisuus on yleensä tehokas keino.
Olen itse toiminut radiologiassa auditoijana. Auditointi saattaisi myös auttaa palvelun parantamisessa varsinkin jos tuloksia saataisiin jollain tavalla julkiseksi.
Voisi myös olla hyvä että asiakkaalla olisi mahdollisuus itse valita hoitopaikka. Silloin jouduttaisiin enemmän kuuntelemaan asiakasta. Samaan tapaan kuin terveydenhuollossa tulee vuoden alusta vapaavalinta.

Minullakin omat vanhemmat ovat tuota ikäluokkaa. Asuvat vielä kotona, mutta ongelmia alkaa olla. Senkin vuoksi aihepiiri kiinnostaa.

Dr Jouni Laurila

Nyt löysin tuoreen arvion:
Vaikea ja keskivaikea dementia aiheuttavat Suomessa vuonna 2015 noin 3,8 miljardin euron kulut. Summa vastaa seitsemää prosenttia valtion ensi vuoden talousarviosta ja on reilusti enemmän kuin esimerkiksi Suomen vuotuinen puolustusbudjetti.
Mukana eivät ole omaisen käyttämä aika eivätkä menetetyt työvuodet, Raimo Sulkava selvittää.
Nykyisten esiintyvyysprosenttien pohjalta laskettuna Suomessa olisi peräti 239 000 vähintään keskivaikeaa muistisairautta sairastavaa vuonna 2060.

Tältä pohjalta jos heittää arvion. Määrä kolminkertaistuu aika pian, eli silloin n. 11 miljardia vuosi tasolla.
Ehkäisyllä väitettiin säästettävän puolet, joten luokkaa 5-6 miljardia vuosi tasolla. Ja vielä paljon pitäisi olla mahdollsita saada aikaan kunhan saadaan oikeasti hyvät hoidot aikaiseksi.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/555582/Dementia+v...

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Mikä on sitten ns. itseaiheutettujen sairauksien hoitotilanne korvausten suhteen? Dementiassa osuuden arviointi on varmasti vaikeaa, entä alkoholin ja muiden huumeiden osuus ja korvausvelvollisuus - yksilön - yhteiskunnan?

Jounilla oli hyvää asiaa myös sinun aiemmillakin blogeillasi (ei tule aina heti huomioiduksi - moderaattorille huomiointia: asiablogit ryhmittäin kansioonne - voisi käydä ilmaan laajoja googlettamisia hankkimassa sieltä kommentoitua, kritisoitua ja 'vertaiarvioitua' settiä):

http://laurilawork.puheenvuoro.uusisuomi.fi/135550...

http://laurilawork.puheenvuoro.uusisuomi.fi/136723...

Dr Jouni Laurila

Tuo itseaiheutettujen sairauksien korvaus asia on haastava. On todella vaikea käydä rajankäyntiä. Asia on kansainvälisestikin esillä, mutta hyvä tapaa ei ole keksitty.
Tupakka olisi ehkä kaikkein selvin, koska se on tarpeeton.
Alkoholi on jo hankalampi, koska ruokajuomissa on alkoholia ja on vaikea sanoa missä on raja. Toisaalta alkoholi on usein varsinkin miehillä itsehoitoa.
Dementia on vielä hankalampi ajatella itse aiheutetuksi.
Ite lähtisin liikkeelle valistuksesta, eli tarjotaan tietoa, niin että kaikki tietävät mistä on kysymys.
Sitten voidaan vaikka verotuksella tai tuilla ohjata kulutusta oikeaan suuntaan.
Kieltoja voidaan käyttää, kuten tupakassa käyttöä pikkuhiljaa tiukennetaan.
Nämä vaikuttavat asenteisiin.
Sairauksien hoidoissa voidaan asettaa jotain edellytyksiä potilailla. Käsittääksen tupakoijilla ei joitain verisuonikorjauksia tehdä ennen kun tupakointi on lopetettu. Alkoholisteille ei siirretä maksoja.
Hankala alue, mutta kannattaa pitää esillä pohdittavana.

Kiitos
Mukava kuulla että blogeista pidetään.
Tämä blogi taisi olla aika hankalaa ja uutta, koska kovin vilkasta keskustelua ei ole syntynyt.

Käyttäjän tarvas kuva
Veikko Tarvainen

Tärkeä hyvä puheenvuoro. Osa konsteista lie niin yksinkertaisia, ettei niitä käytetä yksinkeratsuuden vuoksi: sopiva liikunta, monipuolinen ruoka, happea aivo- ja muille soluille.

Elämän mielekkyyden, tekemättömyyden, merkityksettömyyden ongelma on syvä monella ikäihmisellä, kun elämä yksinäistyy entisestään. Kun aivoja ei käytä, ne surkastuvat samoin kuin lihas, jota ei käytä. Elämän merkityksen löytäminen vaatisi paljonpuhutun yhteisöllisyydeen luomista. Mutta miten se olisi mahdollista näin teknistyneessä, näin privatisoituneessa minä-minä kulttuurissa?

"Suomessa uskotaan niin vahvasti ettei osassa laitoksista päästetä potilaita lainkaan ulos. Ei ole direktiiviä vanhusten ulkoiluttamisesta, kuten lehmistä on määräykset. Myös vangeilla on turvattu ulkoilu.""

Jotta saadaan nopeasti makuutukseen, ei myöskään pidetä huolta, että vanhukset pääsevät ulos. Kotihoidon asiakkaista joka viides ei ole käynyt viimeiseen kuukauteen ulkona. Tehostetussa palveluasumisessa joka viides ei ole poistunut asuinrakennuksestaan kertaakaan viimeiseen kuukauteen. Jo kymmenessä päivässä kotona pärjäämätön vanhus tottuu makuuseen, menettää toimintakykynsä ja jää pysyvästi vuodepotilaaksi.
Hoitajamitoitus vuodeosastolla onkin ollut johtava teema Suomessa ja sen ymmärtää yllä olevan perusteella."

Toimituksen poiminnat